Kahden illallisen juttu Tampereella - Amex-luksusta ja Avios-etuja
Viikonlopun tukikohtana tyylikäs Scandic Tampere Station
Päätimme tehdä pienen irtioton arjesta oikeastaan pelkästään siksi, että meillä oli kaksi lunastamatonta Dining by Amex -kutsua. Yleensä olemme hyödyntäneet nämä Amexin tarjoamat illalliset Helsingissä, mutta nyt halusimme testata Tampereen tarjonnan, josta löytyikin sopivasti kaksi kampanjaan kuuluvaa ravintolaa.
Heti alkuun pienenä vinkkinä muille nuukailija-autoilijoille: Tampereen ytimessä pysäköinti on usein kallista, mutta keskustan laidoilta, kuten Ilmarinkadulta, löytyy vielä ilmaisia kiekkopaikkoja. Jätimme automme sinne, ja tallustelimme reippaina hotellille. Toki hotellilla olisi ollut parkkihalli hintaan 26€, mutta toimikoot vaikka kaunis ilma tällä kertaa syynä nuukailulle.
Majoitus melkein ytimessä, mutta ei kuitenkaan
Majoituimme aivan rautatieaseman kupeessa sijaitsevassa Scandic Tampere Station -hotellissa, josta lunastimme yön Finnairin voucherilla. Tampereen keskustassa on tällä hetkellä käynnissä melkoisesti rakennustyömaita, mikä teki hotellin sijainnista loppupelissä aika surkean. Keskustaan päästäkseen joutui tekemään aikamoisen lenkin. Kuten Scandiceissa yleensäkin, niin myös Tampere Stationista on saatavilla lainaksi polkupyörät, jos haluaa kulkea vähän jouhevammin. Kunhan remontit saadaan päätökseen, sijainti ehkä paranee keskustaan suuntaaville?
Koska huoneemme ei ollut vielä saapuessamme valmis, jätimme tavarat hotellin säilytyshuoneeseen ja suuntasimme suoraan ensimmäiselle illalliselle.
Teollisuushistoriaa ja huippumakuja Tampellassa
Ensimmäinen illallisemme oli Ravintola Tampellassa. Tampella sijaitsee historiallisella Tampellan tehdasalueella, joka on yksi Tampereen teollisen historian kehdoista. Tammerkosken rannalla toiminut tehdas valmisti 1800-luvun puolivälistä alkaen muun muassa pellavaa, vetureita ja jopa aseita, ennen kuin alue muuttui nykyiseksi moderniksi asuin- ja ravintolakeskittymäksi.
Tampella Menu
Amex-etuun kuului alku- ja pääruoka tai pää- ja jälkiruoka, ja me valitsimme suolaisen linjan. Tampellan menu käsitti samat setit kuin menu muutenkin, ainoa rajoite oli, että Konepajan pippuripihvistä oli tarjolla 200g sijaan 150g versio.
Alkuruoaksi otimme mozzarellaa ja tomaattia sekä aivan uskomattoman hyvän Tampellan tartarin. En muista, milloin olisin syönyt yhtä hyvää tartaria. Pääruoaksi valikoitui nieriää ja jokirapua, sekä Konepajan pippuripihvi. Tuhdin tartarin jälkeen 150 grammainen pihvi riitti mainiosti.
Terassilla istuessamme ihmettelimme taustalta kuuluvaa jytinää, ja kysyessäni asiasta tarjoilijalta selvisi, että kaupungissa oli käynnissä Tammerfest.
Ratinan rantaa, yllättäviä shottibaareja ja kokemuksia Scandic Tampere Station -hotellista
Kävimme ruoan jälkeen kääntymässä hotellilla. Samalla pääsimme toteamaan millaiseen majouksen olimme varanneet. Hotelli oli taattua Scandic-laatua.
Huone oli tilava, sänky leveä ja kaikki muutenkin loistavasti. Olisimme voineet varata oman saunavuoron, mutta ulkona oli sen verran lämmin, että nyt saunomiset sai jäädä toiseen kertaan. Hotellissa oli myös kuntoiluhuone, mutta sekin jäi tällä reissulla testaamatta.
Ajattelimme suunnata kohti Ratinaa aistimaan Tammerfestien tunnelmaa. Haimme kaupasta janojuomat ja suuntasimme Ratinan rantaan pussikaljalle. Oli hieman haikeaa huomata, miten Tammerfest on muuttunut opiskeluaikojeni kaupunkifestivaalista nykyiseen Ratinan stadionin massatapahtumaan, josta klubikeikat loistavat poissaolollaan.
Lähdimme kävelemään kohti keskustaa ja törmäsimme mielenkiintoiseen Tamp City Shot Bar -nimiseen paikkaan.
Päätimme astua sisään. Ihmettelin valikoimaa ja juttelin baarimestarin kanssa. Paikan omistaa puolalainen herra, joka oli saanut idean tuoda puolalaista shottikulttuuria myös Tampereelle. Kokeilimme muutamia erilaisia cocktaileja ja shotinkin ja täytyy todeta, että juomat olivat erittäin hyviä.
Terassilla ihmettelimme, mikä show oli menossa keskusaukiolla. Päätimme käydä katsomassa ja siellähän oli tarjolla freestyle-rappia. Minulle entuudestaan tuntematon Läski Salonen veti kavereineen asennetta huokuvaa keikkaa. Kuuntelimme show’ta aikamme ennen matkan jatkamista.
Ilta huipentuu: Ravintola Pons ja Vanhan Montun yö
Pons menu
Illallisen toinen näytös käytiin Ravintola Ponssissa, joka sijaitsee rakennuksen ylimmässä kerroksessa tarjoten mahtavat näkymät yli Tampereen. Ponsin Amex-menu oli hieman suppeampi, mutta sehän teki valinnasta vain helpompaa.
Alkuruoaksi otimme Caesar-salaattia ja katkarapuleivän, joka meni ehdottomasti jatkoon. Pääruoaksi pöytään saapui pippuripihvi (tällä kertaa ulkofileestä, koska sisäfilettä tuli jo syötyä aiemmin) sekä siika-annos, jota kuulin kehuttavan jopa elämänsä parhaaksi siiaksi. Annokset olivat reiluja ja kylkeen tarjoiltiin vielä hemmetin hyviä perunoita.
Juomapuolella testasimme talon viinejä: portugalilaista valkoviiniä ja italialaista punaviiniä. Jälkiruoan sijaan testasimme vielä Ponsin omia cocktaileja - Passion Passion ja Not Afraid olivat todella hyviä, ja niitä kelpasi nautiskella auringonlaskun maisemissa.
Arkkitehtuuria, Monttu ja flashbackejä Tammerfesteiltä
Ilta jatkui vielä keskustassa, ja kohteena legendaarinen Vanhaa Monttu. Paikan oma Svejk-olut yllätti positiivisesti ja kruunasi tulevan lepopäivän.
Montulla oli nelipaikkanen terassi, mistä oli mukava seurailla ohikulkevaa liikennettä ja Tampereen vilkasta yöelämää.
Kun lopulta oli kotimatkan aika, niin Läski Salonen kumppaneineen veti edelleen showta ison yleisön edessä. Torin laitamalla oli todellakin kunnon meininki, ihan kuin Tammerfestit 30v sitten (pahimmat palat piti sensuroida videolta). Oli pakko tukea sankareita CD:n muodossa ja nyt pääsee tutustumaan tuotantoon vielä tarkemmin kotioloissa.
Toinen päivä: Historiaa ja Kauppahallin herkkuja
Runsaa aamupalan jälkeen oli hyvä suunnitella seuraavia askeleita. Tampereen hotellien aamupaloille muuten iso plussa, koska tarjolla on aina mustaa makkaraa. Tälläkään kertaa ei tarvinnut pettyä.
Päätimme suunnata kohti Milavidan museota. Matkalla kuulimme livemusiikkia ja päädyimme sen houkuttelemana tallipihalle. Paikanpäällä oli hieno tunnelma, ja kävijöitä viihdytti elävä jazz-orkesteri. Alue oli täynnä pieniä putiikkeja ja käsityöläiskauppoja, joista kävimme muun muassa maistelemassa Tallipihan Suklaapuodin tarjontaa.
Matka jatkui läpi Näsinpuiston kohti Museo Milavidaa. Mäen päältä oli komeat maisemat Särkänniemeen ja saimmepa kuulla vielä toistakin livekonserttia.
Kävimme katsomassa mielenkiintoisen Mies-näyttelyn sekä palatsin pysyvämmän näyttelyn, joka kertoo Nottbeckin suvusta ja Tampereen kosmopoliittisesta historiasta.
Museokierroksen jälkeen suuntasimme takaisin keskustaan. Pyörähdimme ihastelemassa pohjoismaiden suurinta kauppahallia ja jatkoimme siitä matkaa kohti Laukontoria, kunnes taivas repesi ja alkoi satamaan ihan huolella.
Koska nälkäkin alkoi sopivasti kurnia, pakenimme sadetta Guru’s Kitchen -nimiseen ravintolaan. Tilasimme talon kebabin sekä salaatin focaccialla ja halloumilla. Ruoka oli todellinen yllätys ja ansaitsi ehdottomasti 5/5 pistettä.
Sateen lakattua suuntasimme takaisin hotellille hakemaan laukkumme ja aloitimme kotimatkan. Tämä oli kerrassaan varsin onnistunut 24h irtiotto Tampereella.
